Lentävät Laitteet

Pioneeriaika Pirkanmaalla 1900 - 1929

1753 1784 1799 1879 1903 1908 1911 1912 1915 1918 1924 1925 1927 1928 1929

Ensimmäinen helikopterikokeilu Suomessa jo 1908

Historia muualla: Helikopteri lentoalustyyppinä oli ehkä ensimmäinen ihmisen luoma lentämisen teknologinen visio. Idea ajoittuu ikivanhaan Kiinaan jossa lapset leikkivät kotitekoisilla 'naateilla' . Näissä oli hieman kiertyneitä sulkia kiinnitetty tikun päähän roottoriksi. Lapset pyörittivät tikkua käsiensä vlissä synnyttääkseen nostovoiman, joka sitten lennätti sulista kootun 'naatin' ilmaan. Länsimaissa antiikin Kreikan matemaatikko, fyysikko ja keksijä, Archimedes, joka eli toisella vuosisadalla ennen Kristusta kehitti pyörivän ruuvipumpun siirtämään vettä. Periaatteella voitiin veden asemasta siirtää myös ilmaa putkessa. 1500 luvulla elänyttä Leonardo da Vinciä pidetään ensimmäisenä, joka vakuuttui helikopterin kyvystä nostaa ihminen ilmaan. Hän teki kokeiluja useilla erlaisilla malleillaan. Hänen luonnoksensa ilmaruuvista tai ilma gyroskoopista oli laite ruuvimaisella roottorilla. Ruuvimainen pinta oli tehty rautalangasta ja pinnoitettu kankaalla. Kangas oli tehty ilman pitäväksi tärkkelyksellä.

Vuonna 1485, Leonardo da Vincy luonnosteli aikakauden kehittyneimmän suunnitelman lentokoneeksi. Kyse oli oikeastaan helikopterista. Hänen teoriansa ilman pusertamisesta nosteen aikaansaamiseksi on hyvin samankaltainen uudenaikaisen helikopterin kanssa.

Tämä lyhyenä Suomennettuna lainauksena aviation history com sivuilta. Lisää tekstiä englanniksi tästä linkistä Helikoperihistoriaa.

Tampereen Tammelassa tehtiin ilmailun historiaa 90 vuotta sitten

Jonas Anderssonin lentävä lavitsa: Tampereella on tehty ilmailun historiaa monellakin tapaa. Menneisyydestä voimme kaivaa esille erityisesti kaksi tapausta: rakennusmestari Jonas Anderssonin helikopterikokeilu vuonna 1908 sekä taiteilija Adolf Aarnon lentoyritys Pyhäjärven jäällä vuonna 1911.

Anderssonin huima yritys kielii tamperelaisesta ennakkoluulottomuudesta ja kekseliäisyydestä. Siinä on jotakin niin hellyttävän tinkimätöntä tahtoa ja lujaa myönteistä uskoa ihmiseen, että tapaukseen on perehdyttävä laajemmin.

Rakennusmestari Andersson (1864–1922) näperteli moottorilaitteensa kotitalonsa pajassa Pinninkadulla Tammelassa. Helikopteriksi kutsuttu härveli oli neliön muotoinen kehikko, jonka kummatkin sivut olivat pituudeltaan noin kaksi metriä, samoin korkeus. Voimanlähteeksi Andersson asensi viiden hevosvoiman ilmajäähdytteisen kaksitahtikoneen, joka sijaitsi laitteen etuosassa. Kartiopyörästöjen avulla voima siirrettiin moottorista kolmeen potkuriin: keskellä sivuilla sijainneiden kahden potkurin oli määrä kohottaa kone ilmaan ja takana sijainneen kolmannen työntää sitä eteenpäin. Takaosassa oli istuin, jonka vierellä sijaitsivat tarvittavat käynnistys- ja ohjausvivut.

Teksti kokonaisuudessaan Tampere-seuran sivuilla.

Seuravassa muutamia kuvia Harmaitten Kotkien voimalla tehdystä lentävän lavitsan täysimittaisesta kopiosta. Lavitsa sijaitsee Tampereen Vapriikissa.

Rakennusmestari Jonas Andersonin lentävän lavitsan näköismallin rakentajaporukka. Laite oli maailman ensimmäisiä helikoptereita. Henkilöt kuvassa vasemmalta Raimo Ilvonen, Erkki Jokitie, Aarno Saramäki, Samuli Puotila ja Pentti Niemi.

Lavitsan moottori ja voimansiirtoa että kaasuttaja näkyvät tässä yhdistelmäkuvassa. Potkurit olivat jo ihan oikeaoppisia. Liian pieni teho painosuhde esti lavitsaa kohoamasta ilmaan. Tämä oli ehkä kuitenkin onneksi koska vastakkain pyörivistä 'roottoreista' huolimatta laitteen tasapaino olisi ollut erittäin epävakaa.

Lavitsan rakentamisesta ja rakentajista enemmän Harmaitten Kotkien kotisivuilla. Harmaat Kotkat

Adolf Aarnon lentoyritys Pyhäjärven jäällä vuonna 1911.

Myös tätä historian jälkeä kunnioittaen ovat Tamperelaiset ilmailun konkarit ja rakentamisen ammattilaiset rakentaneet Vapriikissa esitteillä olevan koneen todellisessa koossa olevan näköismallin.

Lavitsa ei jäänyt ainoaksi Tamperelaiseksi ilmailun pioneerityöksi. Lentäjäsankari, taiteilija Adolf Aarno Pyhäjärven jäällä matkalla ilmailun historiaan vuonna 1911. Tämä huima yritys sai 50-vuotismuistopatsaansa Härmälään Nuolialantien ja Lentokonetehtaankadun kolmioon vuonna 1961. Kyseessä on Unto Hietasen veistämä pronssiveistos "Potkuria pitelevä poika".

Lentoyritys pyhäjärvellä. (kuva Tampere Seuran sivuilta)

Graniittijalustalla seisova nuorimies kannattelee lentokoneen potkuria käsissään. Pojan katse on suuntautunut ylös taivaalle. Graniittijalustan oikealla puolella on Adolf Aarnon korkokuva ja vasemmalla puolella Aarnon Demoiselle-lentokonetta esittävä uurrettu kuva sekä sen alapuolella korkokirjaimilla teksti: "Adolf Aarno suoritti 20.4.1911 Tampereella Härmälänsaaren luona Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen."

Lisää Kuvanveistäjästä Täältä.

Tässä kuvia Vapriikissa esillä olevasta Pirkanmaalaisen ja Suomalaisen ilmailun uranuurtajan lentovälineestä.

Koko komeudessaan ihailtavana. Raimo Ilvonen yhtenä rakentajista ihailee työn tulosta.

Sivukuvaa palasissa, komeaa katseltavaa.

Karhumäen veljessarja siviili-ilmailun ja omaehtoisen rakentamisen kiistaton uranuurtaja.

Veljet ovat monipuolisuudessaan vertaansa vailla Suomen ja Pirkanmaan ilmailussa. Tämän tiiviin lentäviä laitteita esittelevän teeman lisäksi heidän aikaansaannoksiaan esitellään, ensimmäisinä experimental rakentajina, teollisen lentokoneen rakennuksen pioneereina, lentopaikkojen historian osana, kansainvälisen lentoyhtiön luojina, sotilaslentäjänä että monin tapahtumiin ja alkuajan yleisölennätyksiin liittyvin tarinoin. Lisäksi he olivat Suomalaisen ilmavalokuvauksen edelläkäviöitä.

Tässä heidän lentokonetuotantoaan 1924 - 1929 väliltä. (Kuvat ja tiedot Niilo Karhumäen kirjasta Karhunahas)

Karhu 2 valmistui ja teki ensilentonsa vuonna 1927. Se kuitenkin kärsi lentoonlähtövaurion jo 4/12 - 1927 ja johti Karhu 3 n. rakentamiseen.

Karhu 3 Suoritti ensilentonsa vuonna 1928 ja esiintyi mm. Kauhavan lentokentän avajaisissa 17/6 - 1928. Seuraavaksi syntyi Tiira joka esiintyi mm. Suomen ensimmäisessä lentokonenäyttelyssä Kaartin maneesisa 1929. Tiiran siivet kääntyivät taakse ja sen saattoi varastoida autotallissa.

Tiirasta on Karhulan ilmailumuseossa säilytettävä lentävä kopio. (kuva Karhulan Ilmailuyhdistys)

Tiiran lentävä kopio täydessä komeudessaan.

Suomalaisen ilmailun ensiaskelista kertovat lisää seuraavat kertomukset.

Kun tähän ja yleiseen Historiaan verrataan Pirkanmaalaisten ilmailun alkua voimme olla ylpeitä harrastuksemme syvistä juurista.

Lentoliikenne

Suomen ensimmäisen tilaisuuden, jossa keskusteltiin lentämisestä, järjesti vuonna 1753 Turussa professori Jaakko Gadolin. Vuonna 1903 suomalainen professori Oscar V. Johansson osallistui tieteelliseen ilmapallomatkaan Wienissä (nousu 3600 m:iin noin 2 tunnissa, matka 70 km). Vuonna 1908 suunnitteli ja rakensi Kuopiossa suomalainen kapteeni Santtu Tschernichin tovereineen ensimmäisen liitokoneen, riippuliitimen, ja suoritti sillä ensimmäiset Suomalaiset liitolentokokeilut. Suomen ensimmäinen lentonäytös oli Oulunkylän raviradalla 3.2.1911 ja sen antoivat tanskalaiset Thorup (kone oli Voisin) ja Svendsen (kone oli Bleriot). Ensimmäisen suomalaisen tekemän lentoyrityksen teki Tampereella 20.4.1911 kuvanveistäjä Adolf Aarnio. Ensimmäinen varsinainen lento ( = ei vain hetkellinen lentokoneen irtoaminen maan pinnasta) Suomessa tapahtui 18.5.1912 Helsingissä puolalais-venäläisen majuri Utoskin toimesta. Hän kiersi Töölönlahden minuutti 45 sekunnissa 60-700 m:n korkeudella. Utoski antoi samana vuonna lentonäytöksen myös Viipurissa.

Suomen ilmailun voidaan katsoa alkaneen huhtikuussa vuonna 1784, kun Oulun apteekkari Johan Eriksson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. 1930-luvulla vieraili Suomessa 225 m:n pituinen D-LZ 127 "Graf Zeppelin", joka teki yli sata valtameren ylitystä. Majuri V.Mikkola suoritti 1916 Pietarissa sotilaslentäjätutkinnon ja majuri B.Mårtenson sai ensimmäisenä Suomen lentomerkin 1918 ja kansainvälisen ohjaajatodistuksen. Ensimmäisenä suomalaisena lentäjänä suomalaisesta lentokoulusta suoritti ensimmäiset yksinlentonsa vuonna 1918 vääpeli Olof Hamberg. Ensimmäisen laskuvarjohypyn teki Suomessa ruotsalainen luutnantti Thörnblad vuonna 1920. Ensimmäisenä suomalaisena suoritti laskuvarjohypyn kapteeni E.Erho vuonna 1922 Sortavalassa.

Suomen Ilmavoimat syntyivät 6.3.1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen lailliselle hallitukselle Thulin Morane Parasol -koneen. Siinä oli siniset hakaristit valkoisella pohjalla, jonka maantunnuksen ilmavoimat muutti vasta 1945 sinivalkoisiksi kokardeiksi.

Kun tähän ja yleiseen Historiaan verrataan Pirkanmaalaisten lentolaitteitten alkua voimme olla ylpeitä ilmailumme syvistä juurista.

Tampereen Ilmailuyhdistys ry on yksi vanhimmista harrastajayhteisöistä koko maassa.

1920-luku (Osmo Toiviaisen Ilmailuyhdistyksen historiikista) 

Tamperelaisen ilmailukerhotoiminnan syntymäpivä on 24.5.1927, jolloin tehtailija Rafael Haarla, maisteri Vilho Osonen sek evl. Onni Purhonen perustivat Tampereen ja sen liikennepiirin Ilmapuolustusyhdistyksen (TIPY).Tästä päivstä lasketaan mys TIY:n elinvuodet.

Vielä samana vuonna laadittiin ja painatettiin uuden yhdistyksen säännöt. Rekisterianomus jätettiin vasta vuoden 1931 lopussa ja rekisteriin järjestö merkittiin 23.1.1932.

Tosin epävirallisempi TIPY oli mukana Helsingissä perustamassa valtakunnallista järjestöä Suomen Ilmapuolustusliittoa jo kokouksissa 10.10.1925 ja 29.12.1925 (Raf. Haarla) / SIPL Emil J. Helle: Suomen ilmailu 1925-1935. Oman yhdistyksen toiminnasta ei ole käytettvissä muuta kirjallista tietoa vuosilta 1925-27. Aamulehden arkistosta voi esimerkiksi jotakin löytyä, mutta se vaatisi aikaa ja systemaattista tutkimista.

2.-3.3.1929 järjestettiin Mustalahdessa ilmailupäivät. Päivillä esiintyivät Aero Oy:n Junkers K-SALE, Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth "Ilmatar" ja Sääski sekä ilmavoimien viisi Martinsydeä Utista ja kaksi Sääskeä Santahaminasta.

Ohjelmassa oli Aamulehden mukaan ryhmälentoa kaupungin yllä ja aerobatiaa: surmansilmukoita, kierteitä, pilot-pallojen särkemistä sekä sumuverhon laskua.

Arvostelussaan lehti kirjoitti, että näytös onnistui täydellisesti tuulisesta säästä huolimatta. Yleisöä oli n. 10.000, joista maksaneita pari tuhatta. "Aeron koneelle sattui laskussa sellainen eponnistuma, että sen varpit katkesivat, minkä vuoksi kone ei voinut huvilentoja suorittaa."

Ilmatar suksivarustuksessa jäällä. (kuva Karhumäki)

1929 näytöksen konetyyppejä, Sääski ja Junkers K-SAA Aero oy kuva että museokuva.

Pari kuvaa ilmailumme varhaisajaoilta

Yrjö Lehtonen.

tlentok/m02/ksiv/k01.html